keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Teijan kolmas paketti Salaiselta Jouluystävältä

Sain tänään kolmannen paketin Salaiselta Jouluystävältäni. Ja nyt kuulkaattes osui ja upposi ihan ryminällä! Salainen Jouluystäväni tuntuu lukevan minua kuin avointa kirjaa. Sain ihan mielettömän hienot lasikulhot, joiden kyljessä on samea sydän. Kulhojen sisäpohja on paljon korkeammalla kuin ulkopohja, joten mitä tahansa näihin laittaakin, niin näyttää varmasti hyvältä. Kulhot eivät näytä kuvassa läheskään niin ihanilta kuin oikeasti. Ensimmäisenä tulisi mieleen laittaa näihin tuikkukynttilät, mutta niin yksinkertaiseen ratkaisuun en halua alistua. Koetan loihtia kulhoihin joulun tuoksuja ja jotain kimaltavaa tai violettia tämän joulumme värimaailman mukaisesti. Viikonloppuna ostoksille, joten eiköhän sieltä löydy kulhoihin sisältöä. Laitan näistä varmasti kuvia, kunhan ovat valmiit. Kulhojen lisäksi paketissa oli joulukortti sekä pussillinen joulumakeaa joulupukki mukaan lukien. (Tämä tuli sopivasti lohduttamaan huonoa omaatuntoani, koska sitä Haaparannasta ostettua joulupukkia ei sattuneesta syystä enää ole...) KIITOS Salainen Jouluystäväni!!! Toivottavasti saan sinut ystäväkseni myös ensi jouluna! ♥



tiistai 29. marraskuuta 2011

Lasten tekemiä joulukortteja

Ostin työkaverini tyttäreltä ihania joulukortteja. Vaikka olen jo postittanut tämän vuoden joulukortit, en voinut vastustaa näitä, vaan ostin yhden korttisarjan. Onhan se joulu ensi vuonnakin.





Kortit ovat Oulun Hönttämäen koulun kuudesluokkalaisten tekemiä, he keräävät korttimyynnillä rahaa luokkaretkeä varten. Kortit on toteutettu tussi/silkkipaperikollaaši-sekatekniikalla, jossa taustana akvarelli ja lopuksi ne on painatettu postikorteiksi. Todella kauniita kortteja kuudesluokkalaisilta!! Itse en tosiaankaan osannut taiteilla noin hyvin sen ikäisenä, enkä kyllä taida osata vieläkään. :)

maanantai 28. marraskuuta 2011

Joulushoppailua Haaparannassa

Viikonloppuna tuli shoppailtua monenlaisia joulujuttuja. Lahjojakin lähti mukaan reissulta, mutta ne jääköön salaisuudeksi. Tässä kuitenkin joitain vähemmän salaisia ostoksia:

Jouluservettejä. Aivan kun näitä ei ennestään olisi ollut kaapissa vino pino. No, nyt on lisää. :) Vaaleanpunaiset servetit oikeassa reunassa keskellä ovat Joulupukin Pajakylästä, muut Haaparannasta.

Muffinssifanina muffinssivuokia lähtee mukaan aina. Kivoja erilaisia kuoseja!

Kauniita lahjanauhoja ja nyörejä. Täytynee laittaa joulupallopaja uudelleen pystyyn, nyörit ovat aivan täydellisiä joulupallomateriaaliksi!

Lahjapapereita. Kimaltelevaa ja kaunista!

Violetteja joulupalloja!!! Todellisuudessa paljon kauniimpia kuin kuvassa.


Muffinssikuusenkoriste!! Täydellistä!!!


Kaunis suojaruukku hyasintille. Tämä ja yksi servettipaketti olivat ainoat ostokseni Pajakylästä.


Tämän kirsikkapuun ansiosta/takia meille ei tänä vuonna tulekaan perinteisesti koristeltua joulua, niin kuin oletin vielä muutama viikko sitten. Kaunein valosarja, jonka olen koskaan omistanut. Tämän ympärille rakentuu meidän joulumme! (Yllä olevat violetit joulupallot ja muffinssikoriste löytyivät tämän innoituksena.)


Naurettavan halvat valo-oksat. Näitä on kaksi nippua eli yhteensä kymmenen oksaa. Vaasi ja rottinkipallot Ikeasta.


Syötäviä seteleitä!! Mieletöntä!! Näistä kehitellään jotain tosi näsäviisasta vaikkapa joulun jälkeen, jos ei aiemmin!


Lastumaista suklaata. Kivoja koristeita suklaajälkiruokiin.

Hervottoman kokoinen Kinder-muna ja pakollinen suklaajoulupukki.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Pikavisiitti Rovaniemelle ja Haaparantaan

Joulureki suuntasi eilen kulkunsa Rovaniemelle Joulupukin Pajakylään. Starttasimme Oulusta jo aikaisin aamulla, joten perillä oltiin hyvissä ajoin. Mukana olivat minä ja mieheni sekä Wiltsu ja häneen perheensä, johon kuuluvat mies ja kaksi lasta. Lasten jännitys oli käsinkoskeltavissa, kun he tiesivät jo lähtiessä minne ollaan menossa. Joulupukkia katsomaan, voi mahdotonta! Suunnistimme siis heti ensimmäisenä joulupukin luo. Käytävä, joka johti joulupukin huoneeseen, oli pullollaan ihanuuksia!!! Harmittaa ihan mahdottomasti, ettei siellä saanut ottaa valokuvia. Paikka oli suorastaan satumainen!

Pajakylästä muutenkin saimme huonosti valokuvia. Tunnelma oli kaikkea muuta kuin jouluinen, kun sää oli synkän harmaa ja pihat olivat niin liukkaita, että luistimet olisivat olleet sopivin kenkävalinta tälle reissulle.

Joulupukin pääpostikonttorista lähetimme juuri ostamamme palkinnot Joulureen arvonnan voittajille. Ensi viikon loppupuolella paljastamme, mitä voittopaketit sisälsivät. Odotellaan kuitenkin, että voittajat ovat nähneet ne ensin, että yllätys säilyy heillekin.

Postikonttorissa oli valtavat määrät kirjeitä, joita joulupukki on saanut niin lapsilta kuin aikuisiltakin ympäri maailmaa.



Tämä on pisin kirje, jonka joulupukki on koskaan saanut:


Koskapa tekemistä oli paljon ja aikaa vain yksi päivä täytyi meidän tehdä vaikeita valintoja sen suhteen, että minne suunnistimme seuraavaksi. Päätimme jättää SantaParkissa käynnin väliin. Halusimme ehtiä vielä Haaparantaan jouluostoksille. Olen käynyt SantaParkissa kolme kertaa aikaisemminkin ja se on vuosien varrella valitettavasti muuttunut vaisumpaan suuntaan, joten uskalsin luottaa siihen, että Haaparannan jouluostoslöydöt ovat meille tärkeämpiä kuin SantaPark. Lapsillekin Haaparannassa on mukava leikkipaikka karkkikaupan yhteydessä. Oikea oli ratkaisumme suunnata autojen nokat Ruotsin rajan yli. (Lisäksi Wiltsun poika oli aivan haltioissaan, kun päästiin Ruotsiin!) Joulushoppailu Haaparannassa kannattaa aina! Emme ehtineet edes Tornioon enää ostoksille, kun viihdyimme Haaparannan kaupoissa niin hyvin. Huomenna kuulettekin tarkemmin, mitä kaikkea reissulta lähti mukaani.

torstai 24. marraskuuta 2011

Bridget Jones - Holiday

Ihania hyvänmielentuojia ovat jouluiset elokuvat. Pienikin ripaus joulua elokuvan seassa saa aikaiseksi joulun taianomaisen tunnun. Kahdesta Bridget Jonesista ja The Holiday-elokuvasta koottu boxi takaa nautinnollisen pitkän leffaillan mihin aikaan vuodesta tahansa.



Tokihan näitä elokuvia saa myös yksittäin. :) Bridget Jones - Elämäni sinkkuna on se elokuva, jonka olen nähnyt kaikista useimmin. Kirjakin on tullut luettua moneen otteeseen. Sanat eivät riitä kertomaan, täytyy itse kokea!

Jatko-osa Bridget Jones - Elämä jatkuu on melkein yhtä hyvä, joidenkin mielestä parempi. Hiemanhan minua alussa häiritsi se, että molemmat elokuvat poikkeavat niin paljon kirjojen tarinasta, mutta useita (kymmeniä) kertoja elokuvan nähneenä olen jo päässyt asian yli ja nautin jokaisesta katselukerrasta täysillä.
Sokerina pohjalla - The Holiday. Rakastan tätä elokuvaa! Tunnelma ei juuri jouluisempi voisi olla! Elokuva kertoo kahdesta naisesta, jotka vaihtavat koteja lomailutarkoituksessa kahdeksi viikoksi juuri joulun aikaan. Kate Winslet ja Cameron Diaz ovat täydellinen valinta elokuvan päähenkilöiksi. Ja Katen roolihahmon koti Englannissa on piste iin päälle... se täytyy nähdä!!! Voin vannoa, että jokainen jouluihminen rakastaa tätä elokuvaa!

P.S. Minulle kävi tiistaina pieni onnettomuus liukkaalla kotipihalla ja sen johdosta minulla on nyt yksi murtunut sormi (oikean käden nimetön). Sormi on teipattuna vieruskaveriinsa seuraavat kolmisen viikkoa, joten valitettavasti ihan lähiaikoina ei ole minulta tulossa askarteluja eikä mitään pientä piperrystä keittiön puoleltakaan. Monenlaista muuta juttua toki yritän kirjoitella sormesta huolimatta. Muistakaa hiekoittaa liukkaat pihat ajoissa!!!

tiistai 22. marraskuuta 2011

Suomenlinnan joulutapahtuma

Tulevana viikonloppuna on Suomenlinnassa mielenkiintoisen kuuloinen joulutapahtuma. Menisin aivan varmasti itsekin mukaan tunnelmoimaan, jos vaan asuisin lähempänä (ja jos en olisi menossa Rovaniemelle samaan aikaan).

Ohjelmassa on mm. 1700-luvun joulumarkkinat, Tiernapojat, joululauluja Linnoituksen laulajien esittämänä, joulujazzia ja jouluinen opastettu kävelykierros. Paikalla on myös itse Linnoitustonttu ja Suomenlinna-museossa voi kulkea Linnoitustontun reittiä, joka on omatoiminen tehtäväpolku lapsille. Kaksipäiväisen tapahtuman tarkan ohjelman ja aukioloajat löydät Suomenlinnan sivulta.

Kertokaahan kokemuksia, jos käytte tapahtumassa!! Varsinkin 1700-luvun joulumarkkinoista ja joulujazzista olisi mukava kuulla lisää!

Uneton Seattlessa - Sattumalta

Pidän komedioista. Erityisesti romanttisista komedioista. Mielestäni niiden ehdotonta jouluista parhaimmistoa ovat Uneton Seattlessa (Sleepless in Seattle) ja Sattumalta (Serendipity). Vaikka nämä elokuvat eivät olekaan uusimmasta päästä, molempia näyttää vielä olevan oikein hyvin saatavilla ainakin nettikaupoissa, jopa BluRaynä.


Uneton Seattlessa on varmasti suurimmalle osalle jo tuttu. Se on saanut ensi-iltansa vuonna 1993 ja pääosissa ovat upeat Tom Hanks ja Meg Ryan. Tarina alkaa jouluaatosta ja loppuu ystävänpäivään. Elokuva on mukavasti jouluinen, ihanasti romanttinen, sopii erinomaisesti niin sinkuille kuin naimisissa olevalle - itse olen katsonut tämän elokuvan kaikissa mahdollisissa parisuhteen olomuodoissa.


Aivan yhtä ihastuttava, joskin vähemmän tunnettu elokuva on Sattumalta. Elokuva on ilmestynyt vuonna 2001 (Suomen ensi-ilta oli joulukuussa) ja pääosia näyttelevät John Cusack ja Kate Beckinsale. Jopa sydämiä särkevä John Corbett vilahtaa sivuosassa. Elokuvan englanninkielinen nimi, Serendipity - onnekas sattuma, kertoo elokuvan ytimen. Kuinka todennäköisesti epätodennäköinen tapahtuu kahdesti? Tämäkin tarina alkaa joulusta ja päättyy myös jouluun.

Voin vakuuttaa, että jos pidät romanttisista komedioista, näissä on ainekset täydelliseen joulunajan leffailtaan. Ehkä vielä lisäisin pakettiin pari kuppia kuumaa kanelikaakaota, vaahtokarkkeja ja kynttilänvaloa. <3

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Laskostetut enkelit

Tänään tein nuottipapereista enkeleitä Kaikkien aikojen joulu -lehden ohjeen mukaan. Samalla tuli hyvä syy järjestää nuotit ja noukkia tuplakappaleet ja muuten vaan ylimääräiset nuotit pois. Niitä olikin kertynyt aika lailla, koska olen soittanut lähes koko ikäni pianoa, enkä ole vielä tätä ennen raaskinut koskaan tehdä nuotti-inventaariota. Siivous ja askartelu yhdellä kertaa, tehokas sunnuntai siis.

Näiden enkelien tekeminen on helppoa. Leikkaa nuottipaperista 20 cm pitkä ja 10 cm leveä suorakaide. Laskosta se puolen sentin levyisille laskoksille haitarimaisesti LYHYELTÄ sivulta. Sido laskostettu nippu keskikohdan yläpuolelta (nitominenkin käy). Avaa haitari ja liimaa tai teippaa sivut toisiinsa. Liimaa laskosten keskelle enkelikiiltokuva. Jos paperi on kaksipuoleista, voit liimata kiiltokuvan molemmille puolille.


Vasemmanpuolimmainen enkeli on leikattu nuottipaperista vinosti ja oikeanpuolimmainen suoraan. Nämä minun enkelini nyt näyttävät hieman erilaisilta kuin lehden kuvassa. Lehdessä oli käytetty kellastunutta nuottipaperia, mutta siihen loppui minun siivousinnostukseni. Kellastuneet nuottini olivat yksinkertaisesti liian tärkeitä käytettäväksi askarteluun. Enkelikiiltokuviakin voi käyttää monenlaisia. Lisäksi ohjeessa neuvottiin viimeistelemään enkeli sivelemällä siihen kultahileliimaa. Ajattelin käyttää omia enkeleitäni lahjapakettien koristeina, joten laitan kulta- tai hopeahileliimaa vasta siinä vaiheessa, kun tiedän kumpi niistä käy paremmin lahjapaperin väriin.

Näistä tuli todella kivoja. Valokuvassa enkelini eivät näytä läheskään niin kauniilta kuin todellisuudessa. Kiiltokuvan valokuvaaminen on todella vaikeaa... Käytti salamaa tai ei, niin aina menee pieleen.

Enkeleistä innostuneena tein niitä vielä sarjakuvalehdestä...


...aikakauslehdestä...


...ja kullanvärisestä lahjapaperista, josta tulikin minun suosikkienkeitäni!

lauantai 19. marraskuuta 2011

Kahdet piparimuffinssit

Niin se vaan näyttää menevän, että aina kun haluan oikein kunnolla kotoilla, rupean leipomaan muffinsseja. Niin kävi tänäänkin. Löysin kaksi erilaista piparimuffinssien ohjetta. Ajattelin tehdä molemmat yhdellä kertaa, niin on hyvä vertailla, kummat maistuvat meillä paremmin. Nämä ovat siitä kivoja ohjeita, että kumpienkaan tekemiseen en tarvinnut sähkövatkainta. Enkä mitään muutakaan vatkainta, ihan leivontalastalla sekoittelu riittää.

Ensimmäisten muffinssien ohje on uusimman Kotilieden mukana tulleen seinäkalenterin joulukuun sivulta. Tämä ohje sopii myös kananmuna-allergikoille. Sovelsin ohjetta hieman ja tällä kaavalla lopulta muffinssit syntyivät:

1 dl sokeria
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssia
100 g kuivattuja karpaloita
2 tl ruokasoodaa
1 dl ruisjauhoja
4 dl vehnäjauhoja
3 dl maustamatonta jugurttia
2 dl tummaa siirappia
1 dl rypsiöljyä

Mittaa kuivat ainekset kulhoon ja sekoita. Lisää jugurtti, siirappi ja rasva. Sekoita taikina tasaiseksi ja täytä muffinssivuoat puolilleen. Paista 225 asteessa n. 13 minuuttia.

Näistä tuli ihan superjouluisia. Kuivatut karpalot ovat mainio keksintö. Hoksasin näitä tehdessä, että jos jossakin ohjeessa käsketään käyttämään rusinoita (inhoan rusinoita), niin ne voi varsin hyvin korvata kuivatuilla karpaloilla. Aivan samanlaisia ovat koostumukseltaan, mutta makunsa puolesta karpalo voittaa rusinan mennen tullen (hyvä karpalo!!). Hyviä ovat nämä!

Nythän on kovin suosittua antaa lahjaksi leivonta-aineita kauniiseen purkkiin laitettuna. Tämä muffinssiohje soveltuisi sellaiseen erinomaisesti! Kuivat aineet vaan purkkiin ja purkin lisäksi mukaan myös muffinssivuoat, pienet purkit siirappia ja rypsiöljyä. Ne kaikki säilyvät huoneenlämmössä paketissa. Lahjan saajan tarvitsee ostaa vain maustamatonta jugurttia, eikä tosiaan edes sitä vatkainta tarvita näiden leipomiseen.

Toinen piparimuffinssien ohje löytyi Kotivinkin Jouluherkut-lehdestä. Tätäkin sovelsin sen verran, että piparkakkumausteen korvasin erillisillä mausteilla. Ensinnäkin en ole onnistunut mistään kaupasta viime aikoina löytämään piparkakkumaustetta (mihin ne ovat hävinneet?) ja tuskin enää ostaisin sitä, vaikka löytäisinkin kun tykkään niin näpräillä erillisten maustepurkkien kanssa. Tällä ohjeella siis mentiin:

3½ dl vehnäjauhoja
2 dl ruokosokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl pomeranssia
2 tl leivinjauhetta
100 g voita (sulatettuna)
2 kananmunaa
1 dl maitoa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Riko kananmunien rakenne ja lisää joukkoon maito. Lisää muna-maitoseos kuivien aineiden joukkoon. Sekoita lopuksi joukkoon jäähdytetty voisula. Paista muffinsseja 225 asteessa n. 13 minuuttia.

Näistäkin tuli hyviä. Hankala sanoa, kummat minun mielestä paremmanmakuisia. Ensimmäisten muffinssien valttikortti on ehdottomasti karpalot. Toiset muffinssit taas ovat ilmavampia, joten tuntuvat suussa mukavammilta. Jos tekisikin kompromissin ja lisäisi jälkimmäiseen taikinaan ensimmäisen taikinan karpalot. Hmm... Kertokaahan miten kävi, jos kokeilette!

Koristelin vielä muffinssit sokerikuorrutteella ja jouluisilla strösseleillä. Uudet muffinssipaperinikin pääsivät nyt ensimmäistä kertaa käyttöön. Aika isojahan ne ovat näin mataliin muffinsseihin, mutta kivalta näyttävät silti.

Rakkaimmat joulukoristeet

Minulla on paljon joulukoristeita. Läheskään kaikki niistä eivät ole joka joulu esillä, vaan valitsen joka vuosi kulloiseenkin jouluoloon sopivat koristeet. Kaikki koristeeni on hankittu aikuisiällä. Lapsuudenaikaisia joulukoristeita minulla ei ole ollenkaan. Äitini varmasti antaisi niitä, jos pyytäisin, mutta minun mielestäni ne kuuluvat lapsuudenkotiini. Eräät valkoiset maisemapallot ovat erityisesti jääneet mieleeni ja jos joskus näen samantapaisia myytävän jossain, niin ostan varmasti.


Vanhin joulukoristeeni on tällainen enkeli. Sain sen äidiltä joululahjaksi, kun olin muuttamassa tai juuri muuttanut lapsuudenkodista ensimmäisen omaan kotiin. Aivan tarkkaa ajankohtaa en nyt pysty muistamaan. Enkeli on n. 30 cm korkea, joten se on melko näyttävä joulukoriste. Tosin se on esillä ollessaan hyllyssä lasin takana, jotteivät ylivilkkaat kissamme pääsisi sitä riepottelemaan.

Kuten aiemmassa postauksessa jo mainitsinkin, olen aivan hupsuna lumihiutalepallosoittorasioihin. Tämä on täydellisin yksilö, jonka olen koskaan löytänyt.


Tämä soittorasia soittaa laulua "Joulupukki matkaan jo käy" todella kauniisti. Ei rahise eikä vikise soidessaan niin kuin monet muut soittorasiat. Musiikin soidessa lumihiutaleet leijailevat samalla oikein aidon näköisesti. Myös ulkonäkö viehättää minua todella. Kuva ei anna oikeutta tämän koristeen kauneudelle. Suureksi harmikseni soittorasia vaurioitui viimeisimmässä muutossani. Lumihiutaleet eivät enää leijaile ravistelematta. Jos löydän jostain täsmälleen samanlaisen soittorasian, niin hankin sen tämän tilalle. Koriste on ollut minulla kuitenkin vain kahdeksan vuotta ja olen ostanut sen itse, joten minulla ei ole siihen niin vahvaa tunnesidettä, ettenkö voisi vaihtaa sitä ehjään samanlaiseen.


Toiseksi kaunein lumihiutalepallosoittorasiani on aivan syötävän söpö kauniin jalustan ja karvareunuksen ansiosta. Se olisi ehkä edellistäkin ihanampi, jos pallon sisällä olevalla joulupukilla ei olisi niin ilkeät silmät... Tämä soittorasia soittaa laulua "Taas toivotus hyvän joulun" ("We wish you a merry Christmas").


Tämä on kolmas jouluinen soittorasiani. Tässä ei olekaan lumihiutaleita, vaan kaksi pientä lumiukkoa, jotka tanssivat jään (=peilin) päällä samalla kun soittorasia soittaa "Kulkusia". Tässä soittorasiassa pienenä miinuspuolena on lumiukkojen tanssivauhti. Ne pyörivät sekä itsensä että jään ympäri niin hurjaa vauhtia, että siinä menee katsojankin pää pyörälle.

Kaikki nämä soittorasiat on ostettu Rovaniemeltä Joulupukin Pajakylästä. Olen toki nähnyt vastaavia muuallakin, mutta Pajakylästä vaan tuntuu löytyvän kaikista parhaat. Katsotaan lähteekö sieltä viikon päästä jokin uusi soittorasia koristamaan kotiamme. Nimittäin kaikki soittorasiat ovat meillä työhuoneen kirjahyllyssä esillä ympäri vuoden.

Mikä on sinun rakkain joulukoristeesi? Mikä tekee siitä tärkeämmän kuin muista koristeista? Onko lapsuudestasi jäänyt mieleen jokin koriste, jollaisen haluaisit löytää uudelleen (niin kuin minulla ne valkoiset maisemapallot)?

perjantai 18. marraskuuta 2011

Arvonnan voittajat

Joulureen huikea arvonta päättyi kellon lyödessä kaksitoista. Arpaliput laitettiin perinteisesti jouluhattuun ja ehdottomasti puolueeton aviomieheni sai toimia onnettarena.

Ensimmäisen palkinnon voitti PIRKKIS. Hän oli jättänyt kommenttinsa eilen: "Mahtava blogi tosiaan! Mukana kolmella arvalla tietenkin... Ihanaa joulunodotusta ♥ " Pirkkis saa 30 euron arvoisen paketin, jonka lähetämme hänelle Rovaniemeltä Joulupukin Pajakylästä viikon päästä lauantaina.

Toisen palkinnon voitti NINSKU. Ninsku oli jättänyt kommenttinsa 18. lokakuuta: "Ninsku osallistuu kahdella arvalla, sillä onhan hän jouluhöpsö pahimmasta päästä. Tämän blogi on kaikenkaikkiaan ihanan monipuolinen ollut tähän mennessä! Kiitos loistavista elokuva-vinkeistä! Kuvat ovat kivoja, niitä voisi olla vaikka enemmänkin!" Ninsku saa yllätyspalkinnon myöskin Pajakylästä.

PIRKKIS ja NINSKU! Lähettättehän nimenne ja postiosoitteenne Joulureen sähköpostiosoitteeseen joulureki(a)gmail.com mahdollisimman pian!!

Onnea voittajille!!! Kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille. Kaikki kommenttinne on luettu huolellisesti. Käsittelemme ne Wiltsun kanssa yhdessä viikon päästä kun tapaamme toisemme ja kirjoitamme sitten ajatuksistamme blogiin.

torstai 17. marraskuuta 2011

Joululehtiä

Eilen lentoasemalla odotellessani eksyin ”vahingossa” lehtihyllylle. Mukaan lähti neljä jouluista lehteä. Niinpä niin, niitä on melkoinen läjä jo entuudestaankin. Nyt tämä joululehtien osto pitää ihan oikeasti lopettaa, minulla menee pää sekaisin ja kalliiksikin tulevat mokomat. Tällä kertaa mukaan lähtivät Kotivinkin Joulu, Kotivinkin Jouluherkut, Kotilieden uusin numero ja Talven juhlat. Kaksi viimeksi mainittua eivät varsinaisesti ole joululehtiä, mutta siihen kastiin laittaisin ne nyt kuitenkin. Kotiliedessä toki oli muutakin kuin jouluista juttua, mutta Talven juhlat pyörii aika mukavasti joulun ympärillä. Aloitetaanpa lehtien läpikäyminen vaikkapa juuri siitä.

Talven juhlat on monipuolinen lehti. Ainoa huono puoli lehdessä on sisällysluettelo. Siinä on pelkästään kuvia ja sivunnumerot. Todella ärsyttävää. Osaan lukea, mutta näköjään olen huono yhdistelemään kuvia juttujen aiheisiin. Ei kiitos tällaisia jatkossa. Lehden sivuilta kuitenkin löytyi kaikenlaista kivaa mm. ohjeita joulukoristeiden ja jäälyhtyjen tekoon, leivontaohjeita ja lahjavinkkejä. Mielestäni tässä lehdessä oli lahjavinkit erityisen hyvin laitettu. Lehteen on valittu kahdeksan erilaista ihmistyyppiä ja jokaiselle heistä kokonainen sivullinen lahjavinkkejä. Oma joulupukin toivelistani alkoi muodostua tätä lehteä selatessa. Se on tosin pikkuisen huono juttu, koska minun ei pitänyt tehdä lahjatoivelistaa. Miehelleni esitin yhden ainoan lahjatoiveen jo aikoja sitten ja tiedän saavani juurikin sen (joka on TODELLA ihana), joten muiden toiveiden toteutus vaikuttaisi aika epävarmalta. Mutta toivoahan voi aina siitä huolimatta. Yllättäen ihastuin eniten ”Oman elämänsä prinsessa” –sivun lahjavinkkeihin. Siellä oli maailman suloisimmat käsintehdyt saippuat! Sekä kultaiset lehti-korvikset. Sellaiset kun joskus saisi. :)

Kotivinkin Joulu-lehdestä Wiltsu kirjoittikin jo aiemmin, joten en ala analysoimaan sitä sen enempää. Sen verran on kuitenkin mainittava, että minusta lehden mukana tulleet pakettikortit ovat todella kauniit! Kauniimmat kuin moneen vuoteen. Juuri tuollainen perinteisen joulun nykyaikaistettu tyyli viehättää minua tänä vuonna.

Kotivinkin Jouluherkut on nimensä mukaisesti täynnä jouluisia leivonnaisia. On suolaista ja makeaa, jopa joulujuomia löytyy useampaakin sorttia. Niitä tulee aivan varmasti kokeiltua. Hauskin juttu lehdessä on piparinen linnunpönttö. Minun ei ollut tarkoitus tehdä itse pipareita ollenkaan tänä vuonna (äidin tekemät kun ovat niiiiiiin hyviä), mutta tätä linnunpönttöä taitaa olla mahdotonta vastustaa.

Kotilieden uusimmassa numerossa oli jo mukavasti jouluisia leipomuksia. Ihastuin tikkarikakkuihin. Kuvatekstin mukaan ne ovat jo buumi nettiblogeissa, mutta tämä oli ainakin minun ensimmäinen kosketukseni tällaisiin tikkareihin. Kotivinkin Jouluherkuissa muuten oli myös samantyyppisten tikkareiden ohje. Parasta näissä tikkareissa on, että ne voi tehdä vaikkapa ylijääneestä kuivakakusta. Yhyy, miksei minulla ollut tätä ohjetta silloin, kun eräs huono-onninen pähkinäkakku päätti jakaantua osiin keittiön työpöydälle ennen kuin olin ehtinyt edes ottaa siitä valokuvaa? Näitä on kokeiltava, tikkuja etsimään siis.

Kotilieden mukana oli seinäkalenteri vuodelle 2012. Pakko oli kurkata joulukuun sivulle ja sieltähän löytyi kivojen piparimuffinien ohje! Juu, näitäkin kokeillaan, aivan varmasti.

Kotilieden joulupuodin sivulla koin pahimman kilahtamisen sitten kosmetiikkajoulukalenterin. Syy on ihana lumihiutalepallo (jonka kuva katosi erään huono-onnisena gmail-tilin vaihdoksen yhteydessä). Rakastan lumihiutalepalloja, jotka ovat samalla soittorasioita. Minulla on niitä entuudestaan kaksi. Kaksi täydellistä yksilöä. Kriteerini lumihiutalepallosoittorasioille ovat kaunis soittoääni, symmetrisesti leijailevat hiutaleet ja kaunis, tunnelmallinen ulkonäkö. Kuvan perusteella ei voinut olla varma kahdesta ensimmäisestä kriteeristä, mutta olisin melkein valmis ottamaan riskin… Hintakaan ei ole paha, 24€. Pistetäänpä tämäkin harkintaan. 

(Tästä jutusta katosi myöhemmin kuvia, joita ei koskaan löytynyt uudelleen. Paihoittelut.)

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Lasienkulin toinen paketti Salaiselta Jouluystävältä

Lasienkulikin on nyt saanut toisen paketin Salaiselta Jouluystävältään. Paketin sisältöön pääset kurkkaamaan tästä.

Salaiset Jouluystävät ovatkin olleet todella ahkerina viime aikoina. Kaikkiin tähän mennessä saapuneisiin paketteihin pääset tutustumaan Joulureen Salainen Jouluystävä -välilehdeltä.

Tonttumaisia kirjoja

Tontut puhuttavat ihmisiä ja niistä heistä on tehty paljon kirjoja. Kysymys ei olekaan siitä, onko tonttuja olemassa, vaan missä he ovat ja elävät. Voimme kyllä huomata tonttujen olemassaolon, jos vain haluamme. Aiheeseen voi virittäytyä vaikkapa seuraavien kirjojen avulla.


Eero Ojasen ja Ari Jokisen kirjoittama Suomen kansan tonttuaarre kertoo kaiken tontuista. Ei pelkästään joulutontuista vaan kaikista muistakin tontuista. Tontut elivät entisaikaan maalaistaloissa, joita nykyään on enää surettavan vähän. Millaista tonttujen elämä oli? Mitä tontuille tapahtui? Tästä kirjasta löytyy vastaus moneen mieltä askarruttavaan tonttukysymykseen.


Pekka Vuoren Korvatunturi kertoo kaiken Korvatunturin elämästä. Korvatunturilla eläminen ei ole pelkkää jouluun valmistautumista vaan myös tavallista arkea ja normaalia tonttujen elämää. Kuten kirjan takakansi tiivistää: ”Hänen upea teoksensa vuodenkierrosta Joulupukin valtakunnassa on elämys koko perheelle.”


Sinikka Salokorven kirjoittama Turun linnan Tonttu-ukon jouluihme kertoo nimensä mukaisesti Turun linnassa asustavasta Tonttu-ukosta ja hänen kissastaan Murrista. Jos olet joskus käynyt Turun linnassa, olet kenties saattanut nähdäkin hänestä vilauksen…

Näistä kirjoista ainakin kahta ensimmäistä löytyy edelleen uutena kirjakaupoista. Painoksia niistä on tehty jo ties kuinka monta. Turun linnan Tonttu-ukon jouluihmeen myynnistä en sen sijaan löytänyt mitään tietoa, mutta kirjastosta nyt ainakin löytyy. Tonttu-ukon kertomuksia löytyy lisäksi ainakin kirjasta Turun linnan Tonttu-ukon salaisuus.

lauantai 12. marraskuuta 2011

Kanelikaakao ja jouluiset Jaffa-keksit

Munatotin kanelintuoksusta innostuneena päätin tänä iltana tehdä kanelikaakaota. Myöskin Sinkkuelämää 2 –elokuvalla on oma osuutensa tämän juoman valmistumiseen. Joka kerta kyseistä elokuvaa katsoessani päätän valmistaa kanelikaakaota ihan pian, mutta vasta tänään aikomukseni muuttuivat todeksi.

Kupilliseen kanelikaakaota tarvittiin 3,5 dl kevytmaitoa, 8 runsasta teelusikallista O’boy-kaakaojauhetta, 1 tl vaniljasokeria ja 2 tl kanelijauhetta. Kaikki aineet kattilaan ja lämmitetään samalla sekoittaen kunnes on riittävän kuumaa.





Kaakaon seuraksi valitsin kaupan hyllyltä piparkakun ja omenan makuisia Jaffa-keksejä. Sopivat oikein hyvin yhteen. Kanelikaakaota, keksejä, hyvä leffa ja kynttilöin valaistu koti lauantai-iltana. Voiko parempaa ollakaan? Pienistä asioista on onnellinen elämä tehty!

Munatoti

Munatoti eli eggnog on suosittu talvijuoma Pohjois-Amerikassa. Ennen eilistä en ollut koskaan juonut munatotia saatikka sitten valmistanut sitä. No, kerta se on ensimmäinenkin, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Munatotin reseptejä löytyy netistä, kirjoista ja lehdistä yllin kyllin. Tämä resepti on bongattu tämän vuoden Kaikkien aikojen joulu –lehdestä.

Munatoti

8 dl maitoa
2 kanelitankoa
10 mausteneilikkaa
2 dl kuohukermaa
4 kananmunaa
5 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1-2 dl rommia, konjakkia tai viskiä (laitoin 1 dl vaaleaa rommia)
ripaus muskottipähkinää

Laita kattilaan maito, kanelit ja neilikat. Kiehauta seos ja keitä matalalla lämmöllä koko ajan sekoittaen 3-4 minuuttia. Anna maustua 10 minuuttia ilman lämpöä. Siivilöi mausteet pois ja kaada maito takaisin kattilaan. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita kevyesti vatkatut kananmunat ja sokerit maitoon. Kuumenna seos, mutta älä keitä. Nosta kattila liedeltä. Lisää lopuksi kermavaahto ja alkoholi. Kaada munatoti tarjoiluastiaan ja koristele pinta ripauksella jauhettua muskottipähkinää.






Aika tarkkaa puuhaa oli, mutta valmista tuli. Tuoksut olivat oikein hyvät, koko keittiö tuoksui kanelille! Makukin oli ihan kiva. Tosin pakko myöntää, että näin suuren vaivan jälkeen olisin odottanut jotain mieleenpainuvampaa makuelämystä. Lopputuloksessa oli lisäksi vielä yksi ratkaisevanlaatuinen ongelma. Kun juoma oli ollut hetken aikaa lasissa, alkoi se hyytyä. Ei kiva. Jos haluan munakokkelia, teen munakokkelia enkä munatotia. Teinköhän jotain väärin? Oliko tässä ohjeessa liikaa kananmunaa? Vai mikä meni metsään? Onko teissä lukijoissa munatotikonkareita, jotka osaisivat kertoa ratkaisun tähän ongelmaan? Vai onko tämä juoma vain tarkoitettu juotavaksi yhdellä kulauksella niin, että kananmunat eivät ehdi valmistautua muodonmuutokseen?

tiistai 8. marraskuuta 2011

Lisää lukemista Disneyltä

Disney ja joulu - me like!! :) Tällaisia Disneyn ihania joulukirjoja löytyy kirjahyllystäni. Kaikkia niitä ei enää kaupasta uutena löydy, mutta divareista ja huuto.netistä aivan varmasti. Joulunpyhät ja niitä edeltävä aikakin menevät mukavasti näiden parissa.

 Ankkalinnan Joulupaketti, 160 sivua kovissa kansissa

Joulu-Aku - Vilinää vilskettä, 98 sivua silkkaa sarjakuvaa


 Joulupukin lelupaja, tv:stäkin tuttu tarina kansien välissä

Mummo Ankan joulu, IHANA IHANA IHANA!!!


 Todellisia tonttuja, taskarin teemanumero 21


Joulun taikaa, taskarin teemanumero 24

maanantai 7. marraskuuta 2011

Virkattu lumiukko

Löysin suloisen lumiukon ohjeen Kauneimmat Joulun käsityöt –lehdestä. Oma lumiukkoni on tehty ohjetta hieman soveltaen. Lumiukon vartaloksi tarvitaan kaksi styrox-palloa, joiden läpimitat ovat vaikkapa 5 cm ja 8 cm. Virkataan ensin palloille päälliset. Tehdään ensin kuusi ketjusilmukkaa ja yhdistetään ne renkaaksi. Sitten jatketaan virkkaamista lisäten samalla silmukoita niin kauan, että pyörylä peittää pallon pohjan. Pallon suuretessa levennetään tarpeen mukaan ja pallon pienemmällä puolella kavennetaan samaan tahtiin. Helpointa on sovittaa päällistä pallolle aina kun siltä tuntuu ja leventää tai kaventaa päällistä sen mukaan. Kun kaventaminen alkaa, laitetaan pallo päällisen sisään ja jatketaan virkkaamista pallon ympärillä. Tällä tavoin tehdään päällinen molemmille palloille.

Hatun virkkasin tekemällä ensin ketjusilmukoista lenkin, joka mahtui lumiukon pään ympäri. Virkkasin koko hatun pylvässilmukoilla. Kavennukset aloitin jo toisessa pylväskerroksessa ja jatkoin kaventamista koko ajan, jolloin hatusta tuli baskerimainen myssy. Kaulahuivin aloitin tekemällä n. 15 cm pituisen ketjusilmukkapötkön. Sen jälkeen virkkasin ketjusilmukoiden päälle kaksi kerrosta pylvässilmukoilla ja kaulahuivi oli valmis.

Yhdistin pallot toisiinsa ompelemalla. Tätä ei kannata tehdä ennen kuin hattu on valmis, koska pelkälle päälle on helpompi sovittaa hattua. Ompelin vielä lumiukolle silmät, nenän, suun ja napit. Ompelujäljet näyttävät paljon siistimmiltä livenä kuin tässä valokuvassa. Valkoisen päällisen alla menevä musta lanka ei näy normaalissa valossa ollenkaan, sen sijaan salamavalo paljasti ne valokuvaan. Liimasin vielä lumiukon pohjaan pienen pahvin palasen, jotta ukkeli pysyy pystyssä omin avuin. Sitten vielä hattu päähän ja kaulahuivi kaulaan ja lumiukko on valmis!